11. Ympäristö vaikuttaa eliöiden elinmahdollisuuksiin
Ekologia: tiede, joka tutkii eliöiden suhdetta ympäristöön
Luonnossa lajien suhteet vaihtelevat jatkuvasti, toinen laji runsastuu ja toinen vähenee. Ekologian keskeisiä tavoitteita on selvittää muutoksien syitä ja seurauksia. Ekologia antaa tietoa esimerkiksi aineiden kierrosta luonnossa.
Ekosysteemillä tarkoitetaan eliöyhteisöjä ja elotonta luontoa.
Bioottinen: elollisia asioita, jotka vaikuttavat lajin elinympäristöön
Abioottinen: elottomia, fysikaalis-kemiallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lajin elinympäristöön
Kaikki samalla alueella elävät lajit muodostavat eliöyhteisön ja samalla myös bioottisen, eli elollisen ympäristön. Kun siihen lisätään eloton luonto, puhutaan ekosysteemistä.
Luonnossa lajien suhteet vaihtelevat jatkuvasti, toinen laji runsastuu ja toinen vähenee. Ekologian keskeisiä tavoitteita on selvittää muutoksien syitä ja seurauksia. Ekologia antaa tietoa esimerkiksi aineiden kierrosta luonnossa.
Ekosysteemillä tarkoitetaan eliöyhteisöjä ja elotonta luontoa.
Bioottinen: elollisia asioita, jotka vaikuttavat lajin elinympäristöön
Abioottinen: elottomia, fysikaalis-kemiallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lajin elinympäristöön
Kaikki samalla alueella elävät lajit muodostavat eliöyhteisön ja samalla myös bioottisen, eli elollisen ympäristön. Kun siihen lisätään eloton luonto, puhutaan ekosysteemistä.
saimaannorpan bioottisia ja abioottisia tekijöitä, kuva kirjasta sivulta 126
Evoluution kuluessa eliöt ovat sopeutuneet tietynlaisiin ympäristöihin. Jokaisella lajilla on oma ekolokero, eli oma toiminnallinen asema tai tehtävä. Ekolokeroa kuvataan usein ympäristötekijöiden avulla. Ympäristöresursseiksi kutsutaan sellaisia ympäristön ominaisuuksia, joita eliöt käyttävät hyödyksi. Ympäristöresursseja ovat esimerkiksi valo, vesi, ravinto, pesäkolot ja ravinteikas kasvualusta. Sietokyvyllä tarkoitetaan eliölajien sietoisuutta ympäristöolojen vaihtelun suhteen. Sietokykyä rajaavat minimi- ja maksimiarvo. Niiden välissä eliö tulee toimeen. Minimitekijä on fysikaalinen tai kemiallinen ominaisuus, joka voimakkaimmin rajoittaa eliön menestymistä. Joillain lajeilla sietokyky on hyvin kapea tai selvärajainen. Tällaisia lajeja kutsutaan bioindikaattoreiksi, koska niiden tilasta nähdään helposti ympäristön tila.
Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia tapoja selviytyä elinympäristönsä asettamista haasteista. Myös epäsuotuisissa oloissa (esim. talvi tai kuivakausi) on selviydyttävä. Sopeutumista ympäristöolojen vaihteluun ovat esimerkiksi talviuni tai muuttaminen suotuisammille aluielle. Kasveilla lehtien pudottaminen syksyisin kertoo sopeutumisesta. Yleisimpiä tapoja selviytyä vaikeista ajoista on energian säästäminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti