8. Elämä syntyy ja kehittyy merissä
Evoluutiolla tarkoitetaan eliölajien kehitystä, missä lajit muuttuvat. Muutokset tapahtuvat lajista riippuen joko hitaasti tai nopeasti. Esimerkiksi bakteerit muuttuvat hyvin nopeasti. Joskus muuttuminen johtaa kokonaan uuteen eliölajiin. Evoluutio on jatkunut koko maapallon olemassaolon ajan, ja on sen ansiota, että maapallolla on nykyään miljoonia eri lajeja.
Elämä syntyi ja kehittyi merissä, koska auringon UV- säteilyltä suojaavaa otsonikerrosta ei vielä ollut. Maalla ei voinut elää kovan säteilyn vuoksi. Kemiallinen evoluutio tarkoittaa orgaanisten hiiliyhdisteiden syntyä. Seuraavaksi hiiliyhdisteet muodostivat jättimolekyylejä kuten nukleiinihappoa. Nukleiinihapoilla oli kyky kopioida itseään. Sitten jättimolekyylit kerääntyivät ympäristöstä erottavan kalvon sisälle. Niistä muodostui pisaroita eli kollodeja. Kollodeja pidetään alkusoluna ja biologisen evoluution katsotaan alkaneen tästä.
Ensimmäiset eliöt olivat hyvin alkeellisia yksisoluisia eliöitä. Esitumalliset bakteerit ja arkit olivat ensimmäisiä eliöitä maapallolla, ja ne elivät noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Fotosynteesi eli kyky yhteyttää kehittyi 3 miljardia vuotta sitten. Se mullisti evoluution, koska alkoi syntyä happea. Happea sekottui ensiksi vesiin ja sen jälkeen, noin 2 miljardia vuotta sitten ilmaan. Happi oli aluksi myrkkyä, koska eliöt olivat tottuneet hapettomiin olosuhteisiin. Kaikki esitumalliset eivät kyenneet sopeutumaan happeen, joten ne kuolivat pois. Tämä oli maailman ensimmäinen sukupuuttoaalto.
Elämä syntyi ja kehittyi merissä, koska auringon UV- säteilyltä suojaavaa otsonikerrosta ei vielä ollut. Maalla ei voinut elää kovan säteilyn vuoksi. Kemiallinen evoluutio tarkoittaa orgaanisten hiiliyhdisteiden syntyä. Seuraavaksi hiiliyhdisteet muodostivat jättimolekyylejä kuten nukleiinihappoa. Nukleiinihapoilla oli kyky kopioida itseään. Sitten jättimolekyylit kerääntyivät ympäristöstä erottavan kalvon sisälle. Niistä muodostui pisaroita eli kollodeja. Kollodeja pidetään alkusoluna ja biologisen evoluution katsotaan alkaneen tästä.
Ensimmäiset eliöt olivat hyvin alkeellisia yksisoluisia eliöitä. Esitumalliset bakteerit ja arkit olivat ensimmäisiä eliöitä maapallolla, ja ne elivät noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Fotosynteesi eli kyky yhteyttää kehittyi 3 miljardia vuotta sitten. Se mullisti evoluution, koska alkoi syntyä happea. Happea sekottui ensiksi vesiin ja sen jälkeen, noin 2 miljardia vuotta sitten ilmaan. Happi oli aluksi myrkkyä, koska eliöt olivat tottuneet hapettomiin olosuhteisiin. Kaikki esitumalliset eivät kyenneet sopeutumaan happeen, joten ne kuolivat pois. Tämä oli maailman ensimmäinen sukupuuttoaalto.
Tumallisen solun arvellaan syntyneen siten, että ensiksi jotkut bakteerit sulautuivat yhteen. Sitten ne söivät sisäänsä pienempiä bakteereita, jotka eivät hajonneetkaan, vaan niistä syntyi soluelimiä. Tumalliset yksisoluiste eliöt valloittivat maailman meret 1,5 miljardia vuotta sitten. Solujen välille syntyi peto-saalissuhteita, mikä nopeutti evoluutiota. Vähitellen solut alkoivat tehdä yhteistyötä keskenään ja 700 miljoonaa vuotta sitten eli ensimmäinen monisoluinen eliö. Monisoluiset eliöt alkoivat vähitellen syrjäyttää yksisoluisia, sillä ne olivat paljon tehokkaampia kuin ne.
Ensimmäiset monisoluiset eliöt olivat sienieläimiä. Alussa eliöt olivat säteittäissymmetrisiä. Eliölajien lukumäärä lisääntyi valtavasti noin 550 miljoonaa vuotta sitten (kambrikauden räjähdys). Silloin syntyivät kaikki nykyiset eläinkunnan selkärangattomien pääjaksot.
kambrikauden eliöitä
Selkärangattomien eläinten pääjaksot:
- sienieläimet
- polttiaiseläimet
- laakamadot
- nilviäiset
- nivelmadot
- niveljalkaiset
- piikkinahkaiset
Noin 450 miljoonaa vuotta sitten maapallon ilmasto kylmeni rajusti ja osa lajeista hävisi. Sen seurauksena syntyi tilaa uusille lajeille. Selkäjänteiset olivat seuraava kehitysaskel. Tukiranka ei kehittynytkään enää eliön ulkopuolelle vaan sen sisälle. Se helpotti esimerkiksi liikkumista, mutta mahdollisti myös eliöiden kasvamisen isommaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti